Ensimmäisen asunnon rahoitus, remontointi ja vuokraus

Rahoitus

Asunnosta tehtiin siis kaupat. Mieleinen asuinalue (Kruununhaka), kiva asunto ja omasta mielestä erinomaiset kaupat (halpa hinta). Ensin rahoitus kuntoon. Asunnon hinnaksi muodostui siis 159.000 euroa, joka piti nyt sitten rahoittaa. Käytin ostamiseen käteisvarani, jonka lisäksi möin jonkin verran osakesijoituksiani pois.  Loput rahoitustarpeesta hain pankista 110.000 euron lainalla. Oma korkonäkemykseni oli laskevista koroista, joten sidoin lainan lyhimpään mahdolliseen tarjolla olleeseen euribor korkoon. Tässä vaiheessa se oli 3 kuukautta (silloin 3 kk euribor oli 0,19 %). Nykyisellään 12 kk taitaa olla lyhyin tarjolla oleva korko.

Rahoitusta hakiessani tein ”pienen” virheen. En ajatellut loppuun asti rahoitustarpeitani, jotka muodostuivat varainsiirtoverosta, remontoinnista sekä muista pienemmistä kustannuksista. Nämä kustannukset rahoitin myöhemmin myymällä lisää osakesijoituksiani.

Suurin syy tälle rahoituksessa tekemälleni virheelle oli keskittymiseni muihin asioihin. Tämä projektin alku vietiin läpi enemmän vasemmalla kädellä kuin siihen kunnolla fokusoitumalla. Rahoitusta miettiessä on pakko laskea ”yllätyskustannuksille” jonkinlainen todennäköisyys. Samalla sain kunnon opetuksen kuinka paljon yksiön remontointi voi maksaa vaikka ensi silmäyksellä projekti näyttää varsin pieneltä. Niin tai näin, rahoitus saatiin kuitenkin järjesteltyä ja kaikki velvoitteet hoidettua.

Asunnon kunto ja remonttitarpeet

Asunto oli lähes asuinkelvoton. Vanha asukas oli ilmeisesti kansaneläkkeellä oleva henkilö, jolla oli jonkin verran terveysongelmia ja tämä todellakin näkyi asunnossa. Asuntoa ei oltu remontoitu varmaankaan sen jälkeen, kun hän oli sen ostanut. Keittiösyvennys oli 70-80 luvulta, seinien maalipinnat olivat halkeilleen ja likaiset, katon maalipinnat olivat halkeilleet ja lattia oli todella kulunut lautalattia. Ainoat kunnossa olevat asiat olivat pesuhuone, joka oli remontoitu putkiremontin yhteydessä 90-luvulla, sekä uudehko jääkaappi. Puuhaa siis riitti.

Kokemukseni tällaisesta oli lähes nolla. Koska olin katsellut kuitenkin jonkin verran yksiötä, oli mielessäni ajatus millaiseksi asunto pitäisi remontoida. Käytännön osaaminen kuitenkin puuttui täysin. Seinien kunnostus, maalaus yms. ei kovin kummoista taitoa vaadi mutta asuntoon piti saada mahtumaan kaikki oleellinen. Taloyhtiössä ei ole pesutupaa, joten mm. pesukoneen mahduttaminen asuntoon oli lähes pakollista. Tällä varmistan suuremman vuokralaispotentiaalin, koska ajatukseni mukaisesti asukas ei halua tehdä nyrkkipyykkiä tai kuljetella pyykkejään pitkin kaupunkia. Haasteeksi syntyi pieni pesuhuone ja erittäin pieni keittiösyvennys. Pesukone ei mahdu pesuhuoneeseen, joten sen täytyy mahtua keittiöön. Keittiösyvennys on erittäin pieni, n. 4 m2 kokoinen, joten haasteita riittää.

Onneksi ystäväpiiriini kuuluu kiinteistövälittäjien lisäksi myös sisustussuunnittelija, jolle luonnollisesti soitin välittömästi. Totesin heti asunnon ostettuani, ettei taitoni riitä keittiön suunnitteluun, saatikka värimaailman valintaan tämän tyyppiselle asunnolle. Olisin toki voinut yrittää tehdä kaiken suunnittelun itse ja säästää suunnittelijan palkkiot mutta kokemukseni omakotitalon keittiöremontista riitti varmistamaan suunnittelijan hyödyllisyyden. Ainahan asioita voi kokeilla, mutta kokeilut yleensä maksavat ja hukka-aikaa syntyy muualla. Epäonnistunut kokeilu yleensä johtaa lisätavaran ostoon ja työmiesten hukkatyötunteihin. Tämän lisäksi sisustussuunnittelijoilla on oma kontaktiverkostonsa, jonka avulla remonttimiesten löytäminen helpottuu ja kaiken lisäksi ainakin omalla tuttavallani oli sopimukset toimittajille, joiden avulla säästin selvää rahaa saamalla hyvät alennukset tarvikkeista. joten suosittelen suunnittelijan käyttöä ellei kokemusta ole tarpeeksi. Säästö väärässä paikassa johtaa aina isompaan loppulaskuun.

Remontointi

Asuntoon täytyi siis tehdä lähes täydellinen remontti. Seinät, lattia, katto ja keittiö. Päätin jättää pesuhuoneen koskematta ja ainoastaan pestä sen kunnolla. Tähän hommaan palkkasin ammattisiivoojan, jolla oli kunnolliset myrkyt ja välineet. Tälläkin säästin pitkän pennin, koska näin vältyin kaikenlaisten hilavitkuttimien ja pesuaineiden ostolta. Lasku ei kuitenkaan ollut 100 euroa suurempi. Vaihdoin ainoastaan paperitelineen ja suihkuverhon päivitettyyn versioon.

Sisustussuunnittelija käytännössä kysyi vain peruskysymykset ja teki sen jälkeen suunnitelman. Hyväksyin suunnitelman pienin muutoksin. Lautalattiaa oli ilmeisesti maalattu menneisyydessä, joten sen maalaaminen oli ainoa vaihtoehto. Seinät maalarin valkoisella, samoin valkoiseksi. Ikkunapuitteet kiiltävän valkoisiksi ja siinäpä se maalaushomma sitten oli. Keittiö olikin jo sitten vähän vaativampi projekti. Suunnittelija sai paperilla kaiken mahtumaan varsin nätisti, pesukone kaappiin, induktiohella, kalusteisiin upotettava uuni ja säilytystilaa tyhjät paikat täyteen. Liesituuletinkin laitettiin varsin edustavaksi, jotta asuntoon saadaan hieman ”kalliimpi” yleisilme. Valkoista, harmaata, mustaa ja kromia. Remonttimiehet olivat aluksi epäileväisiä, saadaanko kaikki mahtumaan mutta sinne ne sitten kuitenkin upposivat. Ammattimainen suunnittelija osasi siis käyttää mittanauhaa.

Hyvä suunnitelma on puolet projektista, puolet oli enää jäljellä. Sisustussuunnittelijan avulla sain remonttiryhmän heti töihin. Projektin läpiviennissä meni aikaa ainoastaan 2,5 viikkoa siitä kun olin allekirjoittanut kauppasopimuksen. Kokonaisuudessaan remontti maksoi 9.907,17 euroa. Tähän sisältyy siis kaikki tarvikkeet ja työt. Tässä vaiheessa elettiin joulukuun puoltaväliä 2012.

Asunnon vuokraaminen

Koska en ollut kokenut asunnon vuokraaja, olin jo aiemmin pyytänyt kiinteistövälittäjääni miettimään myös tätä puolta asiasta. Hänelle oli tullut projektin aikana muutamia kyselyitä vapaista yksiöistä kantakaupungin alueella ja näin hän pystyi suoraan jo kertomaan omasta asuntoprojektistani. Sain ehdolle kaksi vuokralaista, joista toinen oli opiskelija ja toinen yrittäjä. Opiskelijat ovat omasta mielestäni keskimäärin varsin hyviä vuokralaisia, joten tapasin hänet ja kävimme lävitse perusasiat. Luottotiedot kunnossa, opiskelupaikka yliopistossa, hyvin käyttäytyvä reilu 20–vuotias, joka mielellään olisi vuokrannut asunnon. Asunnon hinta kuitenkin arvelutti itseäni. Kuinka reilu parikymppinen pysyy vuokralaisena, jos asunnon hinta on kuitenkin noin 800 euroa kuukaudessa? Ja sitten tämä yrittäjä. Kävi ilmi, että ko. yrittäjän tarkoituksena ei ole asua asunnossa vaan käyttää sitä tukikohtana hänen ollessaan Helsingissä. Yrittäjä asui siis muualla. Asunto vuokrattaisiin tämän lisäksi yritykselle. Pyysin saada nähtäville yhtiön tulos- ja taselaskelmat, joista kävi heti ilmi että yhtiö on erittäin vakaavarainen ja kannattava.

Ei tarvinnut kovin kauaa miettiä kumman vuokralaisen valitsen. Yrittäjä, joka käyttää asuntoa silloin tällöin. Ei kuluta asuntoa siis kovinkaan paljon. Samalla vuokraava yhtiö oli maksukykyinen, joten valinta oli helppo. Ainoa asia, josta enää täytyi sopia oli vuokran määrä ja aloituspäivä. Saimme nämä asiat sovittua, vuokraksi 775 euroa / kk ja vuokrasopimus alkamaan tammikuun puolesta välistä. Tämä vuokralainen osoittautui jälkeenpäin erinomaiseksi unelmavuokralaiseksi.

Tuoton laskentaa

Asunto ostettiin siis marraskuussa 2012 ja vuokrattiin eteenpäin tammikuussa 2013. Projektiin käytettiin omaa pääomaa 61.451,17 euroa ja vierasta pääomaa 110.000 euroa, kokonaiskustannukset olivat 171.451,17 euroa. Kustannuksiin on laskettu mukaan myös varainsiirtovero, joka oli tuolloin 1,6 %.  Ostosta ensimmäiseen vuokratuloon meni aikaa alle 2 kuukautta.

Tavoitteenani oli alunperin päästä 6 %:n bruttovuokratuottoon suhteessa sidottuun pääomaan (ROI). Ei ihan onnistunut. Vuokratuotto 775 euroa / kk, yhtiövastike 128 euroa / kk, joten bruttovuokratuotto päätyi 4,53 %:iin. Jäätiin siis aika paljon jälkeen tavoitteestani. Suurin yksittäinen syy tavoitteesta jäämiseen oli hyvin yksinkertainen. Etsin sijoitusasuntoa ensisijaisesti ajatuksella laittaa siihen lapseni asumaan jossain vaiheessa. Tämän vuoksi painotukseni oli löytää asunto erinomaiselta paikalta eikä maksimoida pääoman tuottojani. Päätyminen Kruununhakaan johti väistämättä asunnon hinnan nousuun ja tuottoprosentin laskuun. Vallilasta 6 % oli vielä tuohon aikaan mahdollinen muttei keskustassa. Rahoituserien jälkeen ROI on tälle asuntokohteelle vaatimaton 2,84 % eli ROI laski rahoituskustannusten vuoksi noin kolmanneksen.

Rahoituskustannusten osalta omat kustannukseni ovat tässä asunnossa varsin korkeat, koska ostin asunnon omistamaani yhtiöön. Tämä näkyy kannattavuuslaskelmissa suoraan pankin marginaalissa negatiivisesti mutta positiivisesti verotuksessa. En käytä veroprosentteja näissä laskelmissa, koska lopullinen veroprosentti määräytyy meillä kaikilla monen eri asian summana ja näin ollen verotus ei ole vertailukelpoinen kahden toimijan välillä.

ROI 2,84 % ei ole mikään kummoinen prosentti vertailtaessa sijoitusta muihin varallisuuseriin. Tässä kohti on kuitenkin muistaa muutama fakta. Vertailtaessa asuntosijoitusten ROI:ta esimerkiksi osakesijoituksiin, mennään rajusti metsään. Asunnoille (Helsingissä) annetaan jokaisessa pankissa vähintään 70 %:n vakuusarvo ja osakkeiden osalta vakuusarvot vaihtelevat 0-50 %:n välillä. Samalla pankki seuraa vakuusvaateita täysin eri tavalla. Mikäli osakesalkkusi kehittyy heikosti, pankki päivittää vakuusarvot varsin nopeasti ja lisävakuuksien toimittaminen on käytännössä pakollista salkun realisoinnin uhalla. Vertailu on siis täysin turha näillä velkavipumäärillä. Vertailu on jossain määrin järkevämpi joukkovelkakirjasijoituksiin mutta niiden osalta ongelmaksi muodostuu yleinen 100.000 euron minimisijoitusvaade. Tämä on toki meidän piensijoittajien ongelma, mutta se on syytä pitää mielessä kun vertailuja tehdään eri varallisuuserien välillä. JVK-rahastoja en edes käsittele tässä yhteydessä vertailukelpoisena sijoitusmuotona, koska en näe niitä relevanttina vaihtoehtona asuntosijoittamiselle.

ROI:n laskenta on ehdottoman tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on laskea oman pääoman tuotto (ROE). ROE:n osalta pääsin ostoksellani 12,63 %:n tuottoon ennen rahoituskustannuksia. Rahoituskustannusten jälkeen ROE oli 7,91 %, jota pidän jo varsin hyvänä ottaen huomioon myös sijoituskohteen mahdolliset hintamuutokset.

Yhteenveto ja oppiminen

Ollakseni täysin rehellinen, tämän asunnon osalta kaikki meni kuin elokuvissa. Yhtäkään ongelmaa ei sattunut matkan varrelle ja koko projekti onnistui täydellisesti. Ei voi jälkeenpäin olla kuin kiitollinen ja tunnustaa tuurin merkitys tämän projektin osalta. Sain kuitenkin erittäin paljon oppia monesta eri asiasta. Tärkeä aihe jota en käsitellyt ylempänä, oli asunto-osakeyhtiö. En edes katsonut yhtiön papereita. Jälkeenpäin katsottuna tämä oli yksi suurimmasta potentiaalisista virheistä, joita olen koskaan tehnyt asuntosijoituksissani. Onnekseni ystäväni katsoi asian puolesta ennen kuin edes tarjosi kohdetta minulle, joten olin erittäin onnekas. Taloyhtiö on täysin remontoitu,  julkisivut, katot ja putket. Tontti oli taloyhtiön omistuksessa. Nykyisellään yhtiökokouksissa suurin ongelma on miettiä kuinka asumismukavuutta saataisiin edelleen parannettua esim. istutuksin. Tämä tilanne ei ole kovinkaan monessa muussa taloyhtiössä, joihin olen tutustunut.

Koska kyseinen asunto oli ensimmäinen sijoitusasuntoni, ei minulla ollut oikeasti mitään sijoitusstrategiaa. Olin vain saanut päähäni, että tämä on hyvä juttu ja haluan asunnon hyvältä paikalta ja hyvästä osoitteesta. Sittemmin olen kuitenkin luonut itselleni selkeän strategian, jota noudatan piirun tarkasti.

Listaan ohessa muutamia oppimiani asioita tämän projektin osalta, jotka meidän kaikkien on hyvä pitää mielessä asuntoa ostaessa:
  • Tutustu taloyhtiön asiakirjoihin, isännöintitodistus, tulos- ja taselaskelma, vuosikertomus muutamalta vuodelta, markkinointiesite
  • Tutki varsinkin tase kunnolla, millainen on rahoitusrakenne, kuinka paljon käteistä on tilille, omistaako yhtiö asuntoja taloyhtiöstä jne. Näillä tiedoilla voit löytää todellisia helmiä ja välttää täydellisiä pommeja.
  • Soita isännöitsijälle ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Välittäjät tekevät työtään eri tavoin ja heissä on isoja eroja. Sama koskee myös isännöitsijöitä. Osa tekee pieteetillä, osa hutiloi. Varmista, että kaikki oleelliset asiat (remontit, oikeustapaukset yms.) on kirjattu markkinointiesitteeseen ja kunnossapitosuunnitelmaan.
  • Kiertele taloa ajatuksella törmätä johonkin asukkaaseen. Haastattele hänet.
  • Mieti rahoitus etukäteen ja varaa siihen yllätyksiä. Kilpailuta pankit mutta pyri luomaan hyvä suhde rahoittajapankkiisi. Tämän merkitys korostuu, mikäli laajennat toimintaasi asuntomarkkinoilla.
  • Remonteissa yksinkertaisista asioistakin voi tulla ongelma. Esimerkki, ostin yhden asunnon, jossa remonttimiehen kanssa yhdessä katsottiin olevan maalatut seinät. Eivät olleet. Olivat maalattu hyvin ja alla oleva tapetti oli asennettu erinomaisesti, jonka vuoksi projekti venyi viikolla seinien puhdistamisen ja suoristamisen vuoksi.
  • Mieti tarkasti asunnon varustelu, jos taloyhtiössä ei ole pesutupaa, asenna ainakin vesipiste sopivaan paikkaan. Asuntoa täytyy katsoa kuin itse siinä asuisit. Näin lisäät potentiaalisten vuokralaisten määrää.
  • Jos et osaa, et osaa. Ota ammattilainen avuksi. Heidän avullaan säästät todennäköisesti paljon. Tämä koskee erityisesti aloittelevia asuntosijoittajia. Silmä harjaantuu myöhemmin kokemuksen karttuessa oli kyse remonteista tai vuokralaisten etsinnästä.
  • Siinä vaiheessa kun alat etsimään asuntoa, olet jo luonut päähäsi jonkinlaisen sijoitusstrategian. Pyri jalostamaan sitä lukemalla ja keskustelemalla muiden kanssa. Keskusteluista ja kokemuksista oppii yleensä erittäin paljon.
  • Ja lopuksi tämän kohteen suurin ongelma: keskity projektiin. Sijoitettavat rahamäärät ovat kuitenkin suuria ja projekti ansaitsee kunnollisen fokusoitumisen.

Seuraavassa Blogissani tulen käymään tarkemmin lävitse tuoton laskentaa sijoituskohteelle ja siinä huomioon otettavia elementtejä. Käytän esimerkkinä tätä ostamaani asuntoa, koska tuottohistoriaa on nyt kasassa 4 vuotta.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti